Hän tuntee sydämesi

Seija Salomäki | 22.4.2015 13.20

Tytöllä oli maljakossaan kaunis, sidottu kukkakimppu. Hän tuo sen eteeni ja kertoo, mitä huomasi. Toiset kukat olivat elinvoimaisia ja kauniita, mutta toiset nuokkuivat, muutamat olivat kuivuudesta rapistuneet ja murenivat. Vaikka olivat vedessä maljakossa. Mutta tyttö osoittaa niiden tyveä; Osa kukista, ne, jotka eivät voineet hyvin, eivät yltäneetkään veteen. Kukkien varret olivat eripituiset ja vaikka ne oli sidottu yhteen niin kauniiksi kimpuksi, eivät ne saaneet riittävää voimaa toisistaan, vaan jäivät ilman elintärkeää vettä, ja kuolivat.

Samarialainen nainen löysi elävän veden lähteen, Jeesuksen.

"Mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkisen elämän " - Joh. 4: 13, 14

Ja tyttö jatkaa; Ei auta, vaikka olemme samassa maljakossa sidottuina toisiimme, jos juuremme eivät ole elävässä vedessä, Jeesuksessa.

Niin totta, ajattelen. Jeesus tietää ja tuntee sydämemme. Emme voi luottaa siihen, että samassa joukossa jokaisella on sama määränpää. Jeesus odottaa henkilökohtaista vastausta sinulta. Et voi petkuttaa Häntä. Et salata todellista tilaasi. On aika tutkia itsensä, ennen kuin on liian myöhäistä.

Aika on kulkemassa kohti loppuaan. Tuomiopäivän kellon viisarit osoittavat kolmea minuuttia vailla keskiyön.

"Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä ? Ellei, niin ette kestä koetusta " - 2. Kor. 13: 5